Yleisön pyynnöstä Pisarateatterin huippusuosittu Mielensäpahoittajan Miniä saa jatkoa kahden lisäesityksen verran Lahden Pikkuteatterilla! Saimme kesällä ennätysmäärän katsojia, mutta silti monet ovat harmitelleet, etteivät kesällä ehtineet katsomaan esitystä. Me vastaamme kutsuun ja nyt esitys on mahdollista nähdä vielä vihoviimeisen kerran!
Nyt ei kannata aikailla, vaan varata liput ja tulla kanssamme jakamaan tämä kiitosta saanut esitys! Esitykset Lahden Pikkuteatterilla, lauantaina 30.9 klo 19 ja sunnuntaina 1.10 klo 16. Kaikki liput 15 euroa. Tervetuloa nauttimaan iloisista ajoista!
Nimittäin teatterin tekemisen! Mielensäpahoittajan miniä on annettu teidän käsiinne ja ensi-ilta viikko on ylitetty yli odotusten. Teitä on käynyt jo miltei 400 katsojaa mieltään ilahduttamassa Immilän myllyllä.
Nyt tehdään kaikin puolin Pisarateatterin yli 30-vuotisen uran historiaa. Varauksia ja positiivista palautetta kaikuu korviimme niin, että poskia jo miltei kuumottaa. On tämä vain hienoa! Ja hienointa on sekin, että mielettömään myllymiljööseen on saapunut väkeä kaukaa yli maakuntarajojen! Kiitos jo teille kaikille katsomaan ehtineille ja odotamme teitä tulevia jo malttamattomina!
Katsojapalautetta on siis saatu etenkin alun näyttämökuvasta, joka tässä oikealla.
Kyllä, seinien lisäksi tässä kaikki käytössä oleva lavastus.
Tarpeistoa sen sijaan löytyy ja niiden kuvaan tuomisesta huolehtivat näyttelijät.
Äänimaisema, efektit ja musiikki luovat myös mahdollisuuden pelkistettyyn näyttämökuvaan. Ilmari Myllysen vangitsemat äänimaisemat kaikuvat Jyrki Jussilan toimesta näyttämölle ja tuovat tunnelmaa. Kuten tässä, onneksi saamme kuulla.
Katsojapalautetta tähän mennessä kuultuna:
*Kannatti ehdottomasti tulla katsomaan kauempaakin.
*Vain kaksi tuolia ja näytelmä imaisi mukanaansa herkeämättä.
*Onnistuneet roolitukset, sovitus ja ohjaus, kiitos!
*Parasta kesäteatteria! Lisää tällaista!
*Olette loistavia!
Palaute hämmentää ja hykerryttää! Tule tekemään oma päätelmäsi ja nauttimaan teatterista! Seuraava mahdollisuus heti huomenna klo 19.00
Ja muutoin tuttuun tapaan keskiviikkojen lisäksi perjantaisin klo 19.00 ja sunnuntaisin klo 15.00 Aina 20.8. asti! Tavataan teatterissa!
H- hetki lähestyy ja harjoitukset käyvät tiiviimmillään. Pisarateatterin kesän 2017 näytelmä saa pian ensi- iltansa, mutta ennen tätä ilon ja riemun päivää kaksi näyttelijäämme kertovat missä mennään ja millaisia ajatuksia heidän mielessään pyörii, nyt kun ensi- iltaan on vain muutamia viikkoja.
Viimeinen kuukausi pyörähti juuri käyntiin ennen Mielensäpahoittajan Miniän ensi-iltaa. Näyttelijä Nea- Sofia Koskela valotti tuntojaan ja mietteitään harjoituskauden viimeisistä vaiheista.
-Olemme yhdessä tehneet töitä näytelmän eteen tammikuusta lähtien ja kohta saamme esittää sen teille valmiina tuotoksena. Odotamme jo innolla esitysten alkua. Olemme käyneet läpi varsinaista tunteiden vuoristorataa harjoitusten aikana. Harjoitukset käyvät vähiin ja vielä on hiukkasen matkaa siihen täydelliseen pisteeseen, jonka me kaikki voimme jo nähdä horisontissa. Sen pisteen jonka haluamme teille esittää , sekä näyttää mistä meidät on tehty!
-Itseni puolesta haluan kiittää koko poppoota! Mahtavat kuusi kuukautta ovat takana. Nyt vain kaikki peukut pystyyn, että viime kesän lailla meitä sallisi näytöksissä upeat kesäiset säät.
Mielensäpahoittaja kaupanteon ikeessä
KESÄ JA TEATTERI
Ajatuksiaan kesäteatterista ja sen suosiosta yleisön, sekä harrastajanäyttelijöiden keskuudessa meille jakaa myös näyttelijäkonkari Kari Kitunen. Kari, mikä suomalaisia viehättää kesäteatterissa?
Suomen kesä ja talvi ovat äärimmäisiä vuodenaikoja. Kesän ajaksi moni talviajan aktiviteeteistä pysähtyy, jää kesälomalle. Yksi, joka toimii ympäri vuoden, on teatteri. Siirrytään vain sisältä ulos.
Suomi on kesäteattereiden luvattu maa. Tilastojen mukaan maassamme toimii noin 400 kesäteatteria. Kun kuntia on nykyään 311, niin kesäteatteritiheys on merkittävä. Tämä pätee myös Lahden seutuun. Tarjontaa löytyy.
Suurin osan kesäteattereista toimii harrastajapohjalta. Monella harrastajateatterilla on kuitenkin ammattilainen ohjaajana. Esitysten taso vaihtelee, mutta myös useita tasokkaita harrastajaryhmiä löytyy. Vaikka kesäteatteriesitykset ovat pääosin komedioita, niin vakavampaakin tarjontaa on.
Ammattinäyttelijöillä roolitetut kesäteatterit toimivat enimmäkseen kaupungeissa. Ne myös keräävät yleensä suurimmat yleisömäärät. Kesäteatterin suuresta suosiosta kertoo sekin, että maaseudulla on kesäteattereita, jotka sijaitsevat syrjäisillä paikoilla, mutta silti vetävät kesän aikana tuhansia katsojia.
Kesäteatteria tehdään hyvin moninaisissa olosuhteissa. Yhä enemmän on teattereita, joissa on katettu katsomo ja joissakin katos näyttämönkin yllä. Paljon on vielä niitäkin teattereita, joissa istutaan ankeilla puulavereilla täysin sään armoilla. Tämä kertoo siitä, että kesäteatteriin tullaan viihtymään ja nauttimaan eikä olosuhteilla ole niin nokon nuukaa. Suunta on kuitenkin selvä, olosuhteita pyritään parantamaan, sillä ihmisten vaatimustaso kasvaa.Ilman merkittävää harrastajien määrää meillä ei olisi yli 400 kesäteatteria. Teatteriharrastus on sitovaa ja aikaa vievää. Esitys ei valmistu ilman perusteellista harjoittelua, joka yleensä alkaa jo tammi-helmikuussa. Ja näytelmän valmistaminen esityskuntoon vaatii paljon muutakin kuin näyttelijät ja ohjaajan. On lavastettava, puvustettava, tekniikka, markkinointi yms. Yleensä harrastajavoimin nämäkin asiat tehdään. Sitten vielä esityskausi päälle, joten yli puolivuotta yksi prosessi kestää.
Kun kyselee ihmisiltä, mikä saa heidät vuodesta toiseen harrastamaan teatteria, niin yleinen vastaus on, että halu kokeilla rajojaan ja hyvä porukkahenki. Oman kokemukseni pohjalta olen samaa mieltä. Tämä harrastus antaa paljon, aina oppii jotain uuttaa, saa uusia ystäviä eikä tekeminen ole otsarypyssä puurtamista. Jokaisessa kokoonpanossa, missä olen ollut mukana, on huumori kukkinut. Tämä on niin antoisaa, että esityskauden jälkeen tulee haikea olo. Eikä haikeus poistu ennen kuin uusi projekti alkaa.
Myös monilla kesäteatterikatsojilla kyse on tavallaan traditiosta. Monet ryhmät retkeilevät paljon kesällä ja hyvin usein retkikohde on kesäteatteri. Voi sanoa, että kesä ja kesäteatteri kuuluvat yhteen.
-Kari Kitunen
Ensi-ilta keskiviikkona 26.7.2017 klo 19.00, Immilän myllyllä!
Hyvät naiset ja herrat! Kesän 2017 Mielensäpahoittaja ja Pisarateatterin tuorein vahvistus. Kannonnokasta, pystymetsästä, mietteitään virkkova sysisuomalainen. Ei sentään, ilolla ja kunnialla esittelyyn 20-vuotistaiteilijajuhlaansa viettävä Kari Kitunen!
– Työpaikan pikkujoulusta se alkoi. Vuosi oli yhdeksänkymmentä ja kuusi. Kaupunki oli Savonlinna, Kitunen aloittaa.
Seuraa hetken tuumaustauko, muisteltavaa riittää, miten teatterikärpänen sai puraistua näinkin pysyvästi?
– Minua pyydettiin kaupungin pikkujouluun tekemään pantomiimiesitys. Sain noin viikon verran ennen tapahtumaa harjoiteltavaksi Hectorin Juodaan viinaa-biisin. Se piti esittää. Koska esiintymiskokemusta ei entuudestaan ollut, lähdin suoritukseen vähän ”rohkaistuneessa” mielentilassa. Sitten paljastui, että kyse olikin kilpailusta. Tuomarina oli paikallisen harrastajateatteriryhmän Teatterimyllyn taitava näyttelijä ja minä voitin! Siitä alkoi suostuttelu tulla näyttelemään ja houkutuksille alttiina lupauduin. Ensimmäinen rooli oli kesällä 1997 Siunatun hulluuden Nestori, Kitunen kertoilee teatteriharrastuksensa alkuajoista.
Ura lähti nopeasti huikeaan nousuun, sillä jo saman vuoden syksyllä hän oli mukana Savonlinnan Kaupunginteatterin Akselissa ja Elinassa.
– Rooleja oli kolme, vanha rovasti, toimittaja ja Eetu Salin. Roolit olivat pieniä, mutta Salinin roolista pidin erityisesti. Siinä pääsi pitämään hurmoshenkisen agitaatiopuheen. Suuri kiitos alkuun pääsemisestä menee silloiselle Savonlinnan Kaupunginteatterin johtaja Kimmo Lavasteelle. Hänen ohjauksessa näyttelin pääosan Savonlinnan ajasta, Kitunen summaa.
Nyt Immilän myllyllä Mielensäpahoittajan miniässä tulee täyteen kunnioitettavat 20 vuotta harrastajateatteria.
– Ei se niin hirveästi ole. Harmittaa, ettei ”herääminen” tapahtunut nuorempana, mutta ei koskaan tullut pieneen mieleenikään, että näyttelisin.
Kyllä, ei Kitusen kanssa mieli pääse pahaksi.
Kahdenkymmenen vuoden aikana Kitunen on näytellyt seitsemässä teatterissa ja 23 eri näytelmässä. Savonlinnassa työn alla oli usein kaksikin näytelmää vuoden aikana. Esityskertoja oli paljon, joten Kitunen on kavunnut näyttämölle reilusti yli 300 kertaa.
Harrastus on tuonut mukanaan myös vastuuta yhdistystehtävissä: Savonlinnassa parin vuoden ajan Teatteri Myllyn puheenjohtajana ja täällä Lahdessa kahtena vuotena Lahden Lauantainäyttämön varapuheenjohtaja.
– Vaikka tämä harrastus sitoo paljon, en ole koskaan katunut, että lähdin mukaan. Työelämä ja näytteleminen tukivat toisiaan. Työssäni kunnanjohtajana jouduin paljon olemaan esillä ja esiintymään.
No Kari, teatterintekijöiden suuri mystinen kysymys, mikä näyttelemisessä on kiehtovaa?
– Siihen on helppo vastata, itsensä likoon laittaminen ja upea porukkahenki. Näytelmissä kokoonpanot vaihtelevat, mutta en muista, että koskaan olisi ollut ikävää. Päinvastoin kaikki harrastajat, joiden kanssa olen saanut työskennellä, ovat olleet iloisia, taitavia, huumorintajuisia ja kaikin puolin mukavia tyyppejä. Hyvää on ollut sekin, että useimmat ohjaajistani ovat olleet ammattilaisia. Nyt haastava Mielensäpahoittajan rooli työstyy taitavan Väinö Weckströmin johdolla, Kitunen kertoo.
Näyttelemisen ohella on syntynyt myös tekstiä, sillä Kitusen kynästä on syntynyt näytelmiä joita on esitetty muun muassa Tuuloksen Ruuttanäyttämöllä
– Ensimmäinen raakile muotoutui Matti Wanneen opastuksessa, kun Puumalassa näyttelimme hänen kirjoittamaansa näytelmää Poikamiehen pesäpuu. Yrityksen ja erehdyksen tuloksena syntyi ensimmäinen näytelmäni Helskutin hyvä mies. Taas uusi tuttavuus johti eteenpäin. Matti pyysi minua Tuulokseen näyttelemään minulle jo entuudestaan tutussa Poikamiehen pesäpuussa. Tuuloksessa on usean vuoden ajan ohjannut Kansallisteatterin näyttelijä Petri Liski. Petrin kanssa kuljimme Lahti-Tuulos väliä ja tulin maininneeksi hänelle näytelmästäni. Hän luki sen ja niin sitten kesällä 2013 näytelmä kantaesitettiin Tuuloksen Ruuttanäyttämöllä, Kitunen kokoaa.
Tuolle maalaiskomedialle valmistui syksyllä 2013 itsenäinen jatko-osa, Pirun kiinalainen juttu. Se sai kantaesityksen Tuuloksessa kesällä 2014. Kolmas maalaiskomedia on nimeltään Noitatohtori ja sen kantaesitti kesällä 2015 Kerimäen Pitäjänteatteri. Lisäksi Kitunen on kirjoittanut Liskin kanssa farssin Naisvaara.
– Nyt on meneillään tyttäreni Kikka Heikkisen kanssa lastennäytelmä Elli ja Nelli, Kitunen paljastaa.
Mielensäpahoittaja on siis tälle miehelle vain rooli. Vain siksi, että vakavaa tai tosikkoa ei Kitusesta saa millään ilveellä. Roolin takana on utelias ja aikaansaava harrastajanäyttelijä, jonka silmät tuikkivat.
– Kliseisesti voi teatteriharrastuksesta todeta, että päivääkään en vaihtaisi pois. Se vain harmittaa, että en ajautunut näihin kuvioihin aikaisemmin. ”Pystymetsän miehenä” olisi jonkin sortin kursseista ollut paljon apua, varsinkin kirjoittamiseen, mutta näillä mennään.
Ja kyllä, niin mennäänkin! 26.7. alkaen Immilän myllyllä!
Maistiaisia, muisteloita, muutosta ja makuasioita. Kevät tuo mukanaan taas monenmoista ja Pisarateatterikin on viritellyt taajuutensa ajantasalle: niin on vuosikokoustanut hallitus kuin pakerrettu kesän esitystä valmiiksi kohti ensi-iltaa
Alkupaloiksi yhdistysuutisia: Pisarateatteri Ry.n puheenjohtajana toimii tätä nykyä Janica Pynnönen. Edeltäjänsä Timo Väisänen siirtyi tästä vastuutehtävästä omasta toiveestaan, mutta jatkaa edelleen hallituksen jäsenenä sekä toimii tulevan kauden tuotannollisissa tehtävissä. Yhdistystoiminnan elvyttämistä on ainakin hallituksen haaveissa tulevalle kaudelle. Mikäli moinen on sinun mieleesi, seuraa päivityksiä tai laita ehdotuksesi pisarateatteri@gmail.com mitä haluaisit/toivoisit jäsenyydeltä harrastajateatterissa.
Mielensäpahoittajan miniän ensi-iltaa silmällä pitäen olemme myös jo aikamoisessa iskussa. Kuvia räpsittiin eilen ja tässä ohessa siitä suupala makusteltavaksi. Piakkoin päivittyvät Ohjelmisto sekä yhteystiedot jälleen ajantasalle, mutta koska esityskalenterista olemme jo saaneet tiedusteluja paljastettakoon se kirsikaksi kakun päälle tässä:
Ensi-ilta keskiviikkona 26.7.2017 klo 19:00
Pe 28.7. klo 19
Su 30.7. klo 15
Ke 2.8. klo 19
Pe 4.8. klo 19
Su 6.8. klo 15
Ke 9.8. klo 19
Pe 11.8. klo 19
Su 13.8. klo 15
Ke 16.8. ko 19
Pe 18.8. klo 19
Su 20.8. klo 15
Kaikki esitykset Immilän Myllyllä, liput 17 €/ 15€. Lippuvarauksista kuulemme pian tarkemmin!
Eikä kyllä ole vaan oltukaan, mitä tulee pisaralaiseen tekemisen meininkiin. Jo ennen joulun viettoon vapautumistamme teimme ensi kesää koskevat siirtomme ja nyt on viimein aika jakaa ne kanssanne.
Tulevana kesänä 2017 saamme jälleen ohjaksista pitelemään Väinö Weckströmin. Miehen, jonka aivonystyröiden ajatushelmistä saimme nauttia niin Naisten saunassa kuin Nastolan ja Lahden seudun puhelinluettelossakin. Lukuharjoituksissa jo istuneena ei vuoden tauon myötä mikään ole ainakaan radikaalisti muuttunut. Sen sijaan ideat sinkoilevat jo kuumina kesää ajatellen. (Lue myös Seutunelosten kirjoitus 11.1.2017 Väinö Weckströmillä riittää vientiä)
Pisarateatteri jatkaa esityksiä Immilän myllyllä myös tulevana kesänä. Näytelmävalinta on saanut porukan jo hykertelemään innostuksesta ja toivottavasti myös teidätkin. Ja se on Tuomas Kyrön Miniä (dramatisointi Satu Rasilan ja Merja Larivaara, 2013), jota on esitetty laajalti teattereissa kautta maan. Myös Mielensäpahoittaja elokuva pitää sisällään pitkälti Miniän näkökulmaa.
Nimikkorooliin suostui mieltään pahoittamaan Hollolan näyttämöltä tuttu Kari Kitunen. Miniäksi ryhtyy niin ikään vuoden tauon jälkeen paluun tekevä Janica Pynnönen. Muissa rooleissa nähdään aina energinen Patrik Hvitsjö sekä monipuolinen Karoliina Bergman.
Harjoituskausi aloitetaan 22.1.2017 Tuolloin lyömme myös lukkoon esitysaikataulun, joten pysy mukana seuraamassa miten produktio etenee. Ja senhän tiedämme vanhastaan, ettei mikään kulu niin nopeasti kuin aika. Se on kesä kohta!
Patrick Hvitsjö, Mauno Nissinen, Karoliina Bergman, Pinja Nurminen, Nea-Sofia Koskela, Sara Snellman ja Taru Leskinen
Merkittäviin sivurooleihin teatteri sai tänä vuonna uudet lupaavat näyttelijät Sara Snellmannin ja Pinja Nurmisen, Pisarateatterin Ansa Ikosen ja Helena Karan.
Mitäs näyttelijättäret ovat naisiaan?
– Minä olen Sara Snellman, juuri 20 vuotta täyttänyt viime vuoden ylioppilas, taitava tanssija sekä ukulelen soittoa harjoitteleva iloinen neitokainen.
– Minä olen puolestani Pinja Nurminen, 19 vuotias ja samoin viime vuoden ylioppilas ja kauan teatteria harrastanut entinen Timoteiteatterilainen ja elämän taitekohdassa itseään etsivä ihminen.
Mikäs sai lupaavat ja elämänjanoiset näyttelijät mukaan Pisarateatteriin?
Sara Snellman
– Syyllinen on Patrik, toteaa Sara ponnekkaasti! Pisarateatteriin tarvittiin sivurooliin näyttelijää, Pate pyysi minua, sain heti roolikirjan Timolta ja tässä olen!
– Sara pyysi minut mukaan, vastaa puolestaan Pinja. Pisarateatteriin etsittiin viimeiseen puuttuvaan sivuosaan pirteää näyttelijää ja minä sovin siihen oivallisesti!
– Hauskaahan tämän tekeminen on ollut, toteaa Sara. Vaikka produktio on vaatinut paljon aikaa, niin pitäähän elämässä olla säpinää!
– Produktion intensiivisyys ja haastavuus on yllättänyt osittain, toteaa Pinja. Toisaalta minä olen nauttinut tekstin viihdyttävyydestä ja kesäteatteriin sopivasta hupailulinjasta.
Arvoisa yleisö saammeko esitellä Tahdotko naimisiin näytelmän pastori Paalun ja toimittaja Sarapään!
