H- hetki lähestyy ja harjoitukset käyvät tiiviimmillään. Pisarateatterin kesän 2017 näytelmä saa pian ensi- iltansa, mutta ennen tätä ilon ja riemun päivää kaksi näyttelijäämme kertovat missä mennään ja millaisia ajatuksia heidän mielessään pyörii, nyt kun ensi- iltaan on vain muutamia viikkoja.

Viimeinen kuukausi pyörähti juuri käyntiin ennen Mielensäpahoittajan Miniän ensi-iltaa. Näyttelijä Nea- Sofia Koskela valotti tuntojaan ja mietteitään harjoituskauden viimeisistä vaiheista.

-Olemme yhdessä tehneet töitä näytelmän eteen tammikuusta lähtien ja kohta saamme esittää sen teille valmiina tuotoksena. Odotamme jo innolla esitysten alkua. Olemme käyneet läpi varsinaista tunteiden vuoristorataa harjoitusten aikana. Harjoitukset käyvät vähiin ja vielä on hiukkasen matkaa siihen täydelliseen pisteeseen, jonka me kaikki voimme jo nähdä horisontissa. Sen pisteen jonka haluamme teille esittää , sekä näyttää mistä meidät on tehty!

-Itseni puolesta haluan kiittää koko poppoota! Mahtavat kuusi kuukautta ovat takana. Nyt vain kaikki peukut pystyyn, että viime kesän lailla meitä sallisi näytöksissä upeat kesäiset säät.

 

 

 

KESÄ JA TEATTERI

Ajatuksiaan kesäteatterista ja sen suosiosta yleisön, sekä harrastajanäyttelijöiden keskuudessa meille jakaa myös näyttelijäkonkari Kari Kitunen. Kari, mikä suomalaisia viehättää kesäteatterissa? 

Suomen kesä ja talvi ovat äärimmäisiä vuodenaikoja. Kesän ajaksi moni talviajan aktiviteeteistä pysähtyy, jää kesälomalle. Yksi, joka toimii ympäri vuoden, on teatteri. Siirrytään vain sisältä ulos.

Suomi on kesäteattereiden luvattu maa. Tilastojen mukaan maassamme toimii noin 400 kesäteatteria. Kun kuntia on nykyään 311, niin kesäteatteritiheys on merkittävä. Tämä pätee myös Lahden seutuun. Tarjontaa löytyy.

Suurin osan kesäteattereista toimii harrastajapohjalta. Monella harrastajateatterilla on kuitenkin ammattilainen ohjaajana. Esitysten taso vaihtelee, mutta myös useita tasokkaita harrastajaryhmiä löytyy. Vaikka kesäteatteriesitykset ovat pääosin komedioita, niin vakavampaakin tarjontaa on.

Ammattinäyttelijöillä roolitetut kesäteatterit toimivat enimmäkseen kaupungeissa. Ne myös keräävät yleensä suurimmat yleisömäärät. Kesäteatterin suuresta suosiosta kertoo sekin, että maaseudulla on kesäteattereita, jotka sijaitsevat syrjäisillä paikoilla, mutta silti vetävät kesän aikana tuhansia katsojia.

Kesäteatteria tehdään hyvin moninaisissa olosuhteissa. Yhä enemmän on teattereita, joissa on katettu katsomo ja joissakin katos näyttämönkin yllä. Paljon on vielä niitäkin teattereita, joissa istutaan ankeilla puulavereilla täysin sään armoilla. Tämä kertoo siitä, että kesäteatteriin tullaan viihtymään ja nauttimaan eikä olosuhteilla ole niin nokon nuukaa. Suunta on kuitenkin selvä, olosuhteita pyritään parantamaan, sillä ihmisten vaatimustaso kasvaa.Ilman merkittävää harrastajien määrää meillä ei olisi yli 400 kesäteatteria. Teatteriharrastus on sitovaa ja aikaa vievää. Esitys ei valmistu ilman perusteellista harjoittelua, joka yleensä alkaa jo tammi-helmikuussa. Ja näytelmän valmistaminen esityskuntoon vaatii paljon muutakin kuin näyttelijät ja ohjaajan. On lavastettava, puvustettava, tekniikka, markkinointi yms. Yleensä harrastajavoimin nämäkin asiat tehdään. Sitten vielä esityskausi päälle, joten yli puolivuotta yksi prosessi kestää.

Kun kyselee ihmisiltä, mikä saa heidät vuodesta toiseen harrastamaan teatteria, niin yleinen vastaus on, että halu kokeilla rajojaan ja hyvä porukkahenki. Oman kokemukseni pohjalta olen samaa mieltä. Tämä harrastus antaa paljon, aina oppii jotain uuttaa, saa uusia ystäviä eikä tekeminen ole otsarypyssä puurtamista. Jokaisessa kokoonpanossa, missä olen ollut mukana, on huumori kukkinut. Tämä on niin antoisaa, että esityskauden jälkeen tulee haikea olo. Eikä haikeus poistu ennen kuin uusi projekti alkaa.

Myös monilla kesäteatterikatsojilla kyse on tavallaan traditiosta. Monet ryhmät retkeilevät paljon kesällä ja hyvin usein retkikohde on kesäteatteri. Voi sanoa, että kesä ja kesäteatteri kuuluvat yhteen.

-Kari Kitunen

 

Ensi-ilta keskiviikkona 26.7.2017 klo 19.00, Immilän myllyllä!