Kategoria: Pisarateatteri

Muistatko vielä Kihniön kipakan, tuulessa hulmuavan chinchillaturkin tai mainoslauseen ”Markalla Mallorcalle, kahdella Kanarialle”? Nastolan Pisarateatterin kesän 2019 uutuusnäytelmä Seiväsmatkat on hulvaton aikamatka 1960-70-luvuille suomalaisen massaturismin syntyvuosiin. Faktan, fiktion ja huumorin keinoin esitämme monelle tutun, aikansa mediapersoonan, matkailukeisari Kalevi Keihäsen bisneksen nousun ja tuhon.

Tuttujen iskelmien siivittämänä seuraamme kateellisten matkanjärjestäjien juonten punontaa, kukkahattutätien moralisointia ynnä Manoliton ja Rosalitan lipevää pelehdintää hyväuskoisten suomalaisten kustannuksella. Tule todistamaan, mistä Hymy-lehden sensaatiolööpit saivat alkunsa!

Taidekeskus Taarastin kuvankauniin rantamaiseman äärellä Lahden Nastolassa esitetään kesän 2019 vauhdikkain kesäteatterikokemus, Kari Kitusen ja Petri Liskin kirjoittama musiikillinen komedia Seiväsmatkat. Katetun katsomon alla sää on aina yhtä kaunis kuin Mallorcalla konsanaan.

 Näytelmän ohjaa Suomen Kansallisteatterista tuttu näyttelijä-muusikko Petri Liski.

Nastolan Pisarateatterin tuottaman näytelmän ensi-ilta ja kantaesitys on:
ti 16.7. 2019 klo 19.00.
Muut esitykset:
to 18.7.2019 klo 19.00
su 21.7 klo 18.00
ti 23.7.2019 klo 19.00,
to 25.7.2019 klo 19.00,
su 28.7.2019 klo 14.00 ja 18.00,
ti 30.7.2019 klo 19.00,
ke 31.7.2019 klo 19.00 S-etuesitys,
to 1.8.2019 klo 19.00,
su 4.8.2019 klo 14.00 ja 18.00,
ti 6.8.2019 klo 19.00,
ke 7.8.2019 klo 19.00 S-etuesitys,
to 8.8.2019 klo 19.00,
su 11.8.2019 klo 18.00.

S-etuesityspäivinä, S-bonuskortilla saa pääsylipusta 5 euron alennuksen.

Nastolan Pisarateatteri pisarateatteri.fi

Liput ennakkoon VisitLahti.fi

Ryhmävaraukset, sähköposti: pisarateatteri@gmail.com

puhelin: 044 9841301

VÄLIAIKATARJOILUT SEIVÄSMATKOJEN ESITYKSISSÄ
Kahvi/tee 2,50
Toscapulla L 2,50
Prinsessaleivos L 5,00
Passion-mangojuustokakku G 5,00
Mozzaralla ciabatta VL 5,00
Salamitasku VL 5,00
Porkkanapiirakka+munavoi GL 5,00
Limut 3,00
Vichy 2,50
Tuoremehu/plo 3,00
Pullovesi 2,00
Pillimehu 1,50
Alkoholijuomat, tilattava paikan päällä
Piccolo kuohuviini 10,00
Olut 0,33 III 5,00
Lonkero 0,33 6,00
Siideri 0,33 6,00
L = laktoositon
G = gluteeniton
VL = vähälaktoosinen
Nastolan Taideyhdistys ry
Taarastintie 6, 15560 Nastola
Varaukset puh. 045 1099450 (ti-pe ja su, klo 12-17) tai taarasti@phnet.fi

Väliaikatarjoilun tilauslomake löytyy linkistä:

https://www.taidekeskustaarasti.fi/lomake.html?id=36211

Pisara Bergman, jonka etunimen jo monta vuotta Nastolan Pisarateatterissa näytellyt Karoliina Bergman yhdessä vanhimman lapsensa Pepin kanssa päätti antaa teatteriharrastuksen innoittamana, on Seiväsmatkojen nuorin näyttelijä. Elokuussa koulun aloittava 7-vuotias Pisara on näyttämöllä näytelmän avauskohtauksessa Someron seiväskisoissa nakei ja makkaroita myymässä.

 

Vaikka Pisara on nyt ensimmäistä kertaa näyttämöllä, on teatteri hänelle tuttua, sillä äidin matkassa hän on kulkenut monissa harjoituksissa ja esityksissä. Siksi oli luontevaa, että niin Pisara kuin rippikouluikäinen isosisko Peppikin esiintyvät Seiväsmatkat-näytelmässä.

Kaksi esitystä on jo takana eikä Pisaraa ole lainkaan jännittänyt.

”Esiintyminen on kivaa”, sanoo Pisara. Näyttelijäksi hän ei silti ainakaan tässä vaiheessa aio ryhtyä.

”Minusta tulee isona puutarhuri”, toteaa Pisara topakasti. Siis teit isäin astumaan, tässä tapauksessa kyllä äidin mallin mukaan, sillä Karoliina, tuttavallisesti Karo, on puutarhuri.

Kaikissa esityksissä Pisara ei ole mukana, sillä kesäleiri vie muutaman esityksen. Samoin Pepiltä jää jokunen esitys väliin rippileirin vuoksi.

Lähtisikö teatterisiemen kuitenkin Pisaran osalta itämään, jää nähtäväksi. Mahdolliset tulevat koulun juhlien esiintymiset eivät vielä innosta, mutta nuori mieli muuttuu herkästi.

Me hieman varttuneemmat seiväsmatkalaiset olemme mielissämme, että mukana on lapsinäyttelijöitä, sillä Pisaran ja Pepin lisäksi nuorempaa polvea edustaa myös Reino Saarinen.

Kari Kitunen

Kuva: Patrik Hvitsjö

Pirkko Lönnqvist aloitti lentoemännän työt Kalevi Keihäsen Keihäsmatkoilla heti sen perustamisesta alkaen vuonna 1965. Kun Keihänen yhdessä Urpo Lahtisen kanssa perusti oman lentoyhtiön Spearair Oy:n ja osti Yhdysvalloista kaksi käytettyä DC8-konetta 1972 tuli Pirkko Lönnqvististä yhtiön päälentoemäntä. Jotta kanssakäyminen matkustajien kanssa lennon aikana olisi mutkattomampaa, keksi Lönnqvist, että lentoemännät ottavat käyttöön työnimet. Nimiä haettiin vanhoista suomalaisista nimistä. Lönnqvistin nimikyltissä luki Santra.

Ennen omaa lentoyhtiötä keihäsmatkalaisia lennätettiin etelään eri scandinaavisten lentoyhtiöiden koneilla ja sitten myös Finnairin koneilla.

Spearairin ensimmäinen oma kone ristittiin Härmän Jätkäksi. Pirkko Lönnqvist oli mukana, kun kone haettiin Miamista Suomeen.  Syksyn 1972 lehtihaastattelussa Lönnqvist ja kollegansa Seija Yrjölä toteavat Jätkän osoittautuneen mukavaksi koneeksi. Myöskään tulevat seiväsmatkalaiset eivät pelottaneet. ”Päin vastoin, tässä todella saa palvella yleisöä ja sitä vartenhan me olemme”, sanoi silloin Lönnqvist. 

Pian Härmän Jätkä sai seurakseen Härmän Mimmin. Tätä konetta hakemassa oli useita suomalaisia missejä. Hymy-lehti teki hakumatkasta näyttävän jutun. Tällä lennolla Pirkko Lönnqvist ei ollut mukana.

Heinäkuussa 1972 haettiin Spearairin lentoemännille lehti-ilmoituksella työasun suunnittelijaa. Ilmoituksessa perättiin, että Spearairin lentoemännille pitää vauhdilla saataman SEXIKÄS asu eli ylhäältä alas. Suunnittelukilpailun voitti Maj Kuhlefelt.  Seiväsmatkat-näytelmässämme lentoemännällä on päässään aito Pirkko Lönnqvistiltä saatu Spearairin lentoemäntien asuun kuulunut sydvestihattu. Muu näytelmän lentoemännän virka-asu on tehty tarkkaan alkuperäisen asun mukaisesti.

YLLÄTTÄVÄ KONKURSSI 

Keihäsmatkojen ja Spearairin toiminta päättyi konkurssiin toukokuussa 1974. Silloin etelään jäi lähes pari tuhatta turistia, jotka sitten Finnairin koneet hakivat Suomeen valtion kustannuksella. Pirkko Lönnqvist ei onnekseen ollut viimeisellä lennolla.

”Hirveältä tuntui, kun työt yhtä äkkiä loppuivat.” Työttömäksi hän ei kuitenkaan jäänyt, vaan ura jatkui Kar-Airilla ja sitten Finnairilla vuonna 2005 eläkkeelle jäämiseen asti.

Kalevi Keihästä hän pitää reiluna ja mukavana työnantajana, kaikki toimi. Lennoilla Keihänen ei yleensä ollut mukana, paitsi tietysti kutsuvieraslennoilla.

Erään erikoisen lennon Lönnqvist muistaa. Keihänen oli saanut tarjouskilpailun kautta tehtäväksi viedä Englannista kotimaahansa palautettavia bangladeshiläisiä.

”Mieleen jäi heidän erikoiset ruokailutavat, söivät sormin ja lennon aikana polvistuivat rukoilemaan oletettuun Mekan suuntaan. Kerran haimme Keniasta ranskalaisia turisteja, kun heidät sinne kuljettanut yhtiö meni konkurssiin”.

Työtään Keihäsmatkoilla ja Spearairissa Lönnqvist pitää ihan normaalina lentoemännän työnä. ”Ei lennoilla yleensä mitään erityistä tapahtunut, vaikka Kihniön Kipakkaa paljon myytiinkin. Perillä kohteessa oli tietysti erilaista, mutta me palasimme aina yleensä heti takaisin Suomeen uutta lastia hakemaan. Se oli enemmän sitä, että portailla sanottiin kiitos ja näkemiin. Kohteiden oppailla olisi varmasti paljon kerrottavaa seiväsmatkalaisista.”

Kari Kitunen

YKSI KEIHÄSEN TEMPAUKSISTA

Hollolassa asuva Laineen pariskunta Jarmo ja Mirja vihittiin juhannuksena 1971 Kalevi Keihäsen yhden tempauksen ansiosta Finnairin Jean Sibelius-lentokoneessa Keihäsmatkalla Malagaan.

Laineet olivat yksi 15 parista, jotka valittiin noin tuhannesta hakijasta  Keihäsen ja Hymy-lehden järjestämälle matkalle. Kaikki parit vihittiin pikatahtia ilmassa lentokoneen kierrellessä vihkimisen ajan Suomen ilmatilassa, koska muuten liitot eivät olisi olleet laillisia.

”Vihkiraamatussa lukee, että vihitty ilmassa”, kertoo Jarmo Laine.

Kun Hymy-lehti julkaisi hakuilmoituksen tästä erikoisesta vihkimismahdollisuudesta, innostui Jarmo Laine asiasta, sillä hänellä oli vaikeuksia päästä edes esittämään asiaansa Mirjan isälle. Mirja oli tuolloin 17-vuotias ja alaikäinen avioliittoon.

Jarmo päätti kokeilla Jammun eli toimittaja Erkki Kanervan Yrjö-pakinoissaan käyttämää murretta.

Hymy-lehden numerossa 6/1971 julkaistiin osia hakukirjeistä. Jarmo kirjoitti mm: ”Ei siinä mittään, menin häntä appiukollen puhuu häistä. Ei häntä ehtinyt risoihin kiinni, kun naapurit ehti hättiin…perskeles ku alkaa puhumaan naimisesta, alkaa appiukko puhista, liekö puhkutauti, tielä häntä.”

Jarmo kertoo, että aina, kun hän meni Mirjan kotiin sisälle, appiukko astui ovesta ulos. Lopulta asia ratkottiin perisuomalaisesti saunan ja konjakin voimalla. Myös presidentiltä tuli poikkeuslupa Mirjalle. Vielä oli yksi este lennolla vihkimiselle. Morsian ei saanut olla raskaana. Se piti todistaa lääkärintodistuksella. Mirja kertoo lääkärin naurahtaneen, että on hän monta raskaustodistusta kirjoittanut, mutta ei vielä koskaan ole joutunut todistamaan, että nainen ei ole raskaana.

Ilmassa vihkiminen oli yksi Keihäsen bisneksen edistämistoimista ja Hymyn osalta myynnin lisäämistä. Piispakin katsoi asian markkinatouhuksi ja antoi huomautuksen parit vihkineelle Lamminpään kirkkoherra Matti Tuomistolle.

Vihityt parit viettivät viikon Torremolinoksessa, missä kaikki oli heille ilmaista. ”Sampanjaa ja kaviaaria joka päivä”, muistelevat Laineet.

”Meno oli rentoa ja mukavaa, mutta kaikki osasivat käyttäytyä. Ylilyöntejä ei tapahtunut”.

Kaikkiaan tuolla lennolla vihittiin 17 paria, mutta kaksi näistä oli Hymyn organisaatiosta. Hymyn hakuprosessin läpäisseet 15 paria ovat pitäneet yhteyttä toisiinsa. Kokoontumisia on ollut viiden vuoden välein juhannuksena. Myös parit vihkinyt Matti Tuomisto on ollut niissä mukana. Samoin häälennolla ja Torremolinoksessa matkalaisia viihdyttänyt Tapani Perttu osallistui tapaamisiin niin pitkään kuin terveys salli. Näistä 15 parista yksikään ei ole eronnut. Kahdesta parista toinen osapuoli on jäänyt leskeksi.

”Tapaamisten välillä kysellään kuulumisia sähköpostilla, mutta jouluna lähetetään aina oikea joulukortti postin kautta”, sanoo Jarmo.

SUKUNIMI LAINE EI AUTTANUT PÄÄSEMÄÄN TEATTERIKOULUUN

Keskustelutuokiossa Laineiden kanssa Jarmolta tulee juttua vuolaasti. Hän kertoo aina halunneensa näytellä.

”Hain teatterikouluun, mutta en päässyt vaikka väitin olevani Edvin Laineen sukua”, naurahtaa Jarmo.

Harrastajateatteritoimintaan hän ei kuitenkaan lähtenyt. ”Sain ilmaista itseäni erilaisissa tilaisuuksissa ja työpaikkani Muuramen huonekalutehtaan tapahtumissa. Kaikki Vesku Loirin roolitkin on tullut tehtyä”.

”Nasse-sedän punainen  nenä on vieläkin tallessa”, sanoo Mirja.

Laineet odottavat mielenkiinnolla Pisarateatterin Seiväsmatkat-näytelmän ensi-iltaa, mihin he itseoikeutettuina vieraina ovat kutsun saaneet.

Kari Kitunen