Nastolan Pisarateatterin pitkäaikainen puheenjohtaja Kari Kitunen luopui yhdistyksen puheenjohtajan tehtävästä. Asia ei tullut yllätyksenä, kun Kitunen jo hyvissä ajoin ilmoitti aikeistaan luopua puheenjohtajuudesta. Tiistaina pidetyssä yhdistyksen kevätkokouksessa yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Marko Varjonen. Samaisessa kokouksessa yhdistyksen hallitukseen valittiin Varjosen lisäksi Marko Hiekkanen, Riitta Kärkinen, Petri Liski, Toni Taimen, Hannele Väisänen ja Timo Väisänen.
Yhdistyksen kokouksessa puheenjohtajuudesta luopuvaa Kitusta kiiteltiin ja tuotiin esille, kuinka hän on ollut aktiivinen niin yhdistyksen johdossa, lavalla kuin myös näytelmäkirjailijana. Todettiin myös, että ei hän ole Pisarateatteria jättämässä, vaikka puheenjohtajuudesta luopuukin, sillä nähdäänhän Kitunen tulevana kesänä Taarastin lavalla Mikko Vilkastuksena. ”Karin aikakaudella Pisarateatterin toiminta on kehittynyt paljon tai oikeastaan Seiväsmatkojen tapaan lähtenyt lentoon”, kertoo pitkän linjan pisarateatterilainen, ex-puheenjohtaja ja nykyinen varapuheenjohtaja Timo Väisänen.
Yhdistyksen uusi puheenjohtaja Marko Varjonen on aika uusi tekijänä harrastajateatteritoiminnassa. Pisarateatterissa hän on ollut mukana vuodesta 2019 lähtien ja näytellyt Seiväsmatkoissa sekä viime kesän Tuplakuplassa. Varjonen on mukana myös Pisarateatterin tulevan kesän produktiossa suutarimestari Topiaksena. Vaikka harrastajateatteritoiminnasta Markolla ei ole kokemusta kovinkaan paljoa, niin sitä vastoin seura- ja yhdistystoiminnasta hänellä on pitkä ja laaja-alainen kokemus, josta varmasti on hyötyä myös yhdistyksemme kehittämisessä. ”Halusimme Markon uudeksi puheenjohtajaksi, sillä tunnemme Markon ja tiedämme hänen johtamis- ja talousosaamisensa ja niitä taitoja teatteriyhdistyksen johtamisessa tarvitaan”, toteaa yhdistyksen varapuheenjohtaja Timo Väisänen.
Nastolan Pisarateatteri ry on perustettu 1985 ja se on tuottanut vuosittain yhden kesäteatterinäytelmän. Näytelmämme ovat olleet komediaa, draamaa ja musiikkiteatteriakin. Viime vuonna Pisarateatteri oli Tuplakupla -farssillaan Lahden seudun suosituin harrastajakesäteatteri. Tulevana kesänä Pisarateatteri esittää Suomen kaikkien aikojen suosituimman komedian, Aleksis Kiven Nummisuutarit. Tämän kansallisiin aarteisiin kuuluvan näytelmän kesäteatteriimme ohjaa ja sovittaa Suomen Kansallisteatterin näyttelijä Petri Liski.
Hyvät naiset ja herrat! Kesän 2017 Mielensäpahoittaja ja Pisarateatterin tuorein vahvistus. Kannonnokasta, pystymetsästä, mietteitään virkkova sysisuomalainen. Ei sentään, ilolla ja kunnialla esittelyyn 20-vuotistaiteilijajuhlaansa viettävä Kari Kitunen!
– Työpaikan pikkujoulusta se alkoi. Vuosi oli yhdeksänkymmentä ja kuusi. Kaupunki oli Savonlinna, Kitunen aloittaa.
Seuraa hetken tuumaustauko, muisteltavaa riittää, miten teatterikärpänen sai puraistua näinkin pysyvästi?
– Minua pyydettiin kaupungin pikkujouluun tekemään pantomiimiesitys. Sain noin viikon verran ennen tapahtumaa harjoiteltavaksi Hectorin Juodaan viinaa-biisin. Se piti esittää. Koska esiintymiskokemusta ei entuudestaan ollut, lähdin suoritukseen vähän ”rohkaistuneessa” mielentilassa. Sitten paljastui, että kyse olikin kilpailusta. Tuomarina oli paikallisen harrastajateatteriryhmän Teatterimyllyn taitava näyttelijä ja minä voitin! Siitä alkoi suostuttelu tulla näyttelemään ja houkutuksille alttiina lupauduin. Ensimmäinen rooli oli kesällä 1997 Siunatun hulluuden Nestori, Kitunen kertoilee teatteriharrastuksensa alkuajoista.
Ura lähti nopeasti huikeaan nousuun, sillä jo saman vuoden syksyllä hän oli mukana Savonlinnan Kaupunginteatterin Akselissa ja Elinassa.
– Rooleja oli kolme, vanha rovasti, toimittaja ja Eetu Salin. Roolit olivat pieniä, mutta Salinin roolista pidin erityisesti. Siinä pääsi pitämään hurmoshenkisen agitaatiopuheen. Suuri kiitos alkuun pääsemisestä menee silloiselle Savonlinnan Kaupunginteatterin johtaja Kimmo Lavasteelle. Hänen ohjauksessa näyttelin pääosan Savonlinnan ajasta, Kitunen summaa.
Nyt Immilän myllyllä Mielensäpahoittajan miniässä tulee täyteen kunnioitettavat 20 vuotta harrastajateatteria.
– Ei se niin hirveästi ole. Harmittaa, ettei ”herääminen” tapahtunut nuorempana, mutta ei koskaan tullut pieneen mieleenikään, että näyttelisin.
Kyllä, ei Kitusen kanssa mieli pääse pahaksi.
Kahdenkymmenen vuoden aikana Kitunen on näytellyt seitsemässä teatterissa ja 23 eri näytelmässä. Savonlinnassa työn alla oli usein kaksikin näytelmää vuoden aikana. Esityskertoja oli paljon, joten Kitunen on kavunnut näyttämölle reilusti yli 300 kertaa.
Harrastus on tuonut mukanaan myös vastuuta yhdistystehtävissä: Savonlinnassa parin vuoden ajan Teatteri Myllyn puheenjohtajana ja täällä Lahdessa kahtena vuotena Lahden Lauantainäyttämön varapuheenjohtaja.
– Vaikka tämä harrastus sitoo paljon, en ole koskaan katunut, että lähdin mukaan. Työelämä ja näytteleminen tukivat toisiaan. Työssäni kunnanjohtajana jouduin paljon olemaan esillä ja esiintymään.
No Kari, teatterintekijöiden suuri mystinen kysymys, mikä näyttelemisessä on kiehtovaa?
– Siihen on helppo vastata, itsensä likoon laittaminen ja upea porukkahenki. Näytelmissä kokoonpanot vaihtelevat, mutta en muista, että koskaan olisi ollut ikävää. Päinvastoin kaikki harrastajat, joiden kanssa olen saanut työskennellä, ovat olleet iloisia, taitavia, huumorintajuisia ja kaikin puolin mukavia tyyppejä. Hyvää on ollut sekin, että useimmat ohjaajistani ovat olleet ammattilaisia. Nyt haastava Mielensäpahoittajan rooli työstyy taitavan Väinö Weckströmin johdolla, Kitunen kertoo.
Näyttelemisen ohella on syntynyt myös tekstiä, sillä Kitusen kynästä on syntynyt näytelmiä joita on esitetty muun muassa Tuuloksen Ruuttanäyttämöllä
– Ensimmäinen raakile muotoutui Matti Wanneen opastuksessa, kun Puumalassa näyttelimme hänen kirjoittamaansa näytelmää Poikamiehen pesäpuu. Yrityksen ja erehdyksen tuloksena syntyi ensimmäinen näytelmäni Helskutin hyvä mies. Taas uusi tuttavuus johti eteenpäin. Matti pyysi minua Tuulokseen näyttelemään minulle jo entuudestaan tutussa Poikamiehen pesäpuussa. Tuuloksessa on usean vuoden ajan ohjannut Kansallisteatterin näyttelijä Petri Liski. Petrin kanssa kuljimme Lahti-Tuulos väliä ja tulin maininneeksi hänelle näytelmästäni. Hän luki sen ja niin sitten kesällä 2013 näytelmä kantaesitettiin Tuuloksen Ruuttanäyttämöllä, Kitunen kokoaa.
Tuolle maalaiskomedialle valmistui syksyllä 2013 itsenäinen jatko-osa, Pirun kiinalainen juttu. Se sai kantaesityksen Tuuloksessa kesällä 2014. Kolmas maalaiskomedia on nimeltään Noitatohtori ja sen kantaesitti kesällä 2015 Kerimäen Pitäjänteatteri. Lisäksi Kitunen on kirjoittanut Liskin kanssa farssin Naisvaara.
– Nyt on meneillään tyttäreni Kikka Heikkisen kanssa lastennäytelmä Elli ja Nelli, Kitunen paljastaa.
Mielensäpahoittaja on siis tälle miehelle vain rooli. Vain siksi, että vakavaa tai tosikkoa ei Kitusesta saa millään ilveellä. Roolin takana on utelias ja aikaansaava harrastajanäyttelijä, jonka silmät tuikkivat.
– Kliseisesti voi teatteriharrastuksesta todeta, että päivääkään en vaihtaisi pois. Se vain harmittaa, että en ajautunut näihin kuvioihin aikaisemmin. ”Pystymetsän miehenä” olisi jonkin sortin kursseista ollut paljon apua, varsinkin kirjoittamiseen, mutta näillä mennään.
Ja kyllä, niin mennäänkin! 26.7. alkaen Immilän myllyllä!