Mane – ilmeikäs näyttelijä ja Pisaran lavastemestari

Mane kuvassa 2. oikealta

Mauno ”Mane” Nissinen on pisaralainen pitkän matkan takaa. Harrastajanäyttelijää on nähty usean kesän ajan rooleissa laidasta laitaan, joten voidaan kai puhua jo näyttelijästä, joka harrastuksenaan häärii lavalla ja vähän sen reunallakin. Mauno, mistä lähti kipinä teatteriin?

– Tutustuin pisaralaisiin Saksan risteilyllä, ja lähdin sitten kokeilemaan uskaltautuisiko sitä itsekin lavalle, kyseessä oli siis täysi vahinko.

Tämä vahinko on kesäteatterimme onneksi kantanut jo vuosia ilmeikästä hedelmää, mistä roolin rakentuminen lähtee?

– On tullut koettua elämän aikana aikamoinen tunteidenkirjo, sitten vaan käännetään tunnekytkin kuhunkin rooliin sopivalle kohdalle ja naps. Välillä se kytkin on aika jäykkä, toteaa Nissinen nauraen.

Lavastaminen on ohjaajan toiveiden kuulemista ja epätoivoista piirtelyä ruutupaperille

Vuosien ajan lavasteidenkin kimpussa ahertanut Mauno on tulevan kesän näytelmää varten tekemisissä, ehkä haastellisimpien kulissien kanssa koskaan. On Ruutinojan Sekatavaraa, makasiinia, kioskia ja huvilaa, miten kaikki rakentuu?

– Lavastaminen on ohjaajan toiveiden kuulemista ja epätoivoista piirtelyä ruutupaperille. Onneksi pisarassa on monen alan osaajia, jotka toteuttavat käytännön.

Talkoovoimaa taaskin tarvittiin, kun näitä kulissikomeuksia kyhättiin. Maalattiin ja rakennettiin uutta, entisöitiin edelliskesän seiniä, sahattiin, porattiin ja saranoita etsittiin. Siellä ne nyt Taarastin lavalla komeilee ja ensi-iltaa odottelee.

Sitä ennen Mauno haalii vielä lisää rakennustarvikkeita ja maalattavaakin on. Kaiken kukkuraksi välillä täytyy käydä ohjaajan toiveesta heittämässä repliikit, ainakin kolmeen rooliin tänä vuonna.

– Joka kevät päätän etten koskaan enää. Ja edelleen mukana olen. Kai tässä sitten joku juttu on, keksis vaan että mikä?

Ei se keksi, ainakin toivotaan niin, että saadaan ihastella ilmeikästä työskentelyä edelleen. Myös kulissien edessä!

Ernit – yksi miespääosa, kaksi erilaista näyttelijää

Kaisu ja kaksi Erniä!

Liian paksun perhoseksi -näytelmän miespääosan, Ernin, kapeita hartioita on täyttämässä kaksi uutta pisaralaista. Luokanopettaja Timo Suvisilta ja lukiolainen Ekke Hyvönen ovat ottaneet uuden harrastuksen pilke silmäkulmassa tosissaan.

Minusta tulee joskus näyttelijä

Puoli vuotta näytelmän valmistamista alkaa olla takana ja ensi-ilta lähestyy yhtä varmasti, kuin pääskysestä ei ole enää päivääkään. Missä tunnelmissa herrat elävät tulevaa kesää kohti, miksi tulitte ja mitä harrastus on tuonut mukanaan?

-Harrastajateatteriin liityin puhtaasti kokemuksen kartuttamiseksi, sekä jonkun näköisen pohjan luomiseksi tulevaisuutta varten. Päätin jo ala-asteella, että minusta tulee joskus näyttelijä, enkä oikeastaan osaa sanoa, mistä se johtuu, tuntui vain siltä ja se sama tunne on voimassa vieläkin, kertoo Hyvönen. Suvisilta puolestaan lähti mukaan Pisarateatterin puheenjohtajan, Timo Väisäsen innoittamana.

Vaikka miehet lähtivät uuteen harrastukseen erilaisista lähtökohdista, teatteria tehdään samalla sykkeellä. Aikaa ja paneutumista vaativa harrastus on saanut Suvisillan mietteliääksi.

-Juuri nyt olisin kaikkein mieluiten pienessä sivuroolissa taka vasemmalla lavastekoivun juurella. Ernin roolin omaksuminen vie yllättävän paljon aikaa ja aika on minusta riippumattomista syistä kortilla.

Rooli rakentuu hiljalleen pala palalta

Ohjaaja Mikko Lammia käy kumpaiseltakin kiittäminen, että roolia on saanut kehittää vapaasti. Alusta asti on myös ollut selvää, ettei Lammi hae kahta samanlaista näkemystä.

-Rooli rakentuu hiljalleen pala palalta. Mikko on julmetun hyvä neuvomaan ja valamaan itseluottamusta. Hän osaa kuunnellakin, jos joskus päähän pätkähtää joku ajatuksen poikanen. Taidan tehdä enemmän tunteella kuin ajatuksella, miettii Suvisilta.

Harjoituksissa nähtyjä oivalluksia saatetaan kokeilla molemmin puolin, mutta Ernin eleet, ilmeet ja reaktiot ovat kuitenkin omanlaisensa toisen esittämänä.

-On ollut antoisaa, sekä myös hauskaa nähdä toisenkin näyttelijän näkemys Ernistä. Siten on ollut helppoa nähdä ja kokea, kuinka hän (Suvisilta) ja minä reagoimme usein samalla tavalla ärsykkeisiin ympärillä, mutta sanomme asiamme hieman eri sävyllä. Toki yhtäläisyyksiä löytyy myös, toteaa Hyvönen.

Yksi pääosa, kaksi näyttelijää

Esityksissä miehet vuorottelevat niin, että Suvisilta näyttelee kenraalissa (25.7.) ja Hyvönen ensi-illassa (26.7.). Sen myötä esitykset Erneillään vuorotellen. Paitsi viimeiseen esitykseen ohjaaja kaavailee molemmille puoliajoille kummankin Ernin näkyvyyttä. Jopas!

Tässähän on jo syytä tulla katsomaan Liian paksu perhonen vähintään kolme kertaa. Oi, ensi-illan odotusta!

Pisarateatteri on liian hyvä vain röhönaurattajaksi

Nastolan Pisarateatteri ei turhia ujostele tänä kesänä, vaan tuo Taarastin näyttämölle yhden kesän vaativimmista tuotannoista koko maakunnassa. Pisarateatteri on liian hyvä vain röhönaurattajaksi, kirjoittaa Orvokki Jaakkola Seutunelosten Nastola-lehdessä. Olemme tehneet Orvokki Jaakkolan alkuperäisestä artikkelista (Nastola-lehti 23.5.2012, 13) nyt lyhennelmän, jotta artikkelin voisivat lukea nekin, jotka eivät vielä ole tajunneet tilata Nastolan-lehteä.

Kaisu on suomalainen naisen malli

Mikko Lammi sanoo jännittäneensä hiukan etukäteen, mutta se oli turhaa. Kaisu Pisarateatterilla oli omasta takaa: Vaimolaarin tomera poliisi ja monen muun hersyvän roolin tulkki Outi Sirvo sopii rooliin mainiosti. Rooli ei ole helppo, sillä Istanmäen Kaisu-kauppias ei suinkaan ole mikään kuoliaaksinaurattaja – jopa itseään hennomman Erni-puolison olalle nostaminen on kaikessa kooomisuudessaan enemmänkin pakahduttava kuin röhönaurua herättävä episodi sydämeenkäyvän parisuhteen käänteissä.

Ernin rooliin tulikin sitten valittua kaksi herrahenkilöä, ensikertalainen lahtelaisnuorukainen Ekke Hyvönen ja Timo Suvisilta, jolla on joitakin hajakokemuksia näyttämöltä. Lopuissa rooleissa on tuttuja pisaralaisia, jotka kertovat nauttineensa Mikko Lammin kovasta koulutuksesta. Taru Leskinen sai pienen mutta tärkeän roolin kylän naisena, josta tulee Kaisun ystävä.

-Nyt on ollut aivan erilainen tapa tehdä, ja sekin on tosi hauskaa ja haastavaa. Mikko on suorastaan lutunen ja tosiammattilainen, ja se näkyy kaikessa. Meillä on harjoitukset joka päivä, ainoa tauko oli ulkomaan matkan takia viikko – mutta joka kerta kaikki ei ole paikalla, vaan kunakin iltana treenataan tiettyjä kohtauksia, Taru selvittää innostuneena.

Tekemällä, ei tankkaamalla

Taru on kokenut tehokkaana senkin, että vuorosanoja ei tankata kukin kotonaan ulkoa ennen harjoitusten varsinaista alkua, vaan kohtauksiin mentiin melkein heti.

-Jotenkin vuorosanat ovat menneet jokaisen päähän vähän kuin itsestään – tekemällä oppii kumman nopeasti ja pysyvästi roolit, Taru pohtii.

Mikko Lammi on niin innostunut tästä pestistään, että esisopimusta ensi vuodesta rustataan jo nyt. Isoja produktioita pääkaupungissa ohjannut Lammi on yllättynyt iloisesti pisaralaisten taidoista ja sitoutumisesta. Istanmäen tekstistä työryhmä on löytänyt uusiakin ulottuvuuksia sitä työstäessään. Lammin mukaan kirjailija on sisällyttänyt tarinaan monia ulottuvuuksia myös syvyyssuunnassa.

– Se on tavattoman älykkäästi rakennettu ja kannustavakin tarina ihmisistä, jotka kykenevät ratkomaan todella suuretkin ongelmansa ja löytämään tavan kulkea rinnakkain. Kaisu on monumentaalinen naishahmo, joka sitkeydellään jaksaa nousta isojenkin katastrofien jälkeen uuteen alkuun, Lammi kuvailee.

Lammi lähti kokeilemaan harrastajateatterin ohjaamista melko pienellä korvauksella, ja nyt hän paljastaa, että tekisi urakan vaikka maksutta loppuun hienona harrastuksena, niin kiintynyt hän on projektiinsa. Rooleihin hän katsoo saaneensa onnistuneen miehityksen, ja Ernin roolissa vuorottelee kaksi hyvin erityyppistä miestä.

Liian paksu perhoseksi ensi-iltaan 26.7.